SUOMALAINEN LANNOITEYHTIÖ CEMAGRO

Cemagro Oy on vuonna 2008 perustettu, täysin kotimaisessa omistuksessa oleva lannoiteyhtiö.

CEMAGRO TUTUKSI — JUKKA

Joulukuussa käynnistetty #cemagrotutuksi saa jatkoa monelle Cemagron asiakkaalle ja jälleenmyyjälle jo entuudestaan tutun Jukka Muhosen tarinalla.

”Täytyy vaan yrittää ja painaa eteenpäin”

Cemagron hallituksen puheenjohtaja ja myyntiä hoitava Jukka Muhonen nauttii perheyhtiössä työskentelystä vielä eläkeiän jälkeen.

”Kyllähän jotkut sanovat, että perheen ja työn yhdistäminen menee ihan plörinäksi, mutta meillä se on onnistunut todella hyvin”, kommentoi lannoiteyhtiö Cemagron hallituksen puheenjohtaja Jukka Muhonen.

Vuonna 2008 perustettu Cemagro on suomalaisessa omistuksessa oleva perheyhtiö; sen neljästä työntekijästä kolme on Jukan lapsia. Jukan vanhin lapsi Juhani Muhonen on Cemagron toimitusjohtaja. Ennen Cemagron perustamista lapset olivat töissä Jukan vuonna 1989 perustamassa Kiviexpertit Oy:ssä. Jukka Muhonen on erittäin ylpeä, että myös Cemagroa pyöritetään perheen voimin.

”Meiltä kysytään usein, että miten voitte tehdä tuota noin pienellä porukalla”, hän hymähtää. Nykyään Jukka pystyy jo kehumaan suoraan, jos lapsilta tulee hyvä idea työhön liittyen. Cemagron alkuaikoina hän meni välillä hetkeksi nurkan taakse miettimään, miksi ei ollut itse keksinyt vastaavaa.

”Ajattelin, että eihän tätä työtä osaa kukaan muu tehdä niin hyvin kuin minä. Siitä olen päässyt onneksi totaalisesti eroon”, hän sanoo. Hän nimeääkin lastensa kanssa työskentelemisen hyväksi puoleksi juuri luottamuksen.

”Voin olla varma, että hommat hoituvat. Juhani on monitoimimies. Välillä ärsyttää, kun se osaa melkein kaikki asiat, mitä maailmassa on. Kun Markulle (Muhonen) antaa jonkun tehtävän, se ihan varmasti tekee sen loppuun asti. Marjukka (Saarinen os. Muhonen) on yrittäjähenkinen.”

Jukka Muhoselle ei yrittäjänä toimiminen ole ollut itsestään selvyys, vaikkakin hän ymmärsi jo alakouluikäisenä, että yrittämättä ei maailmassa pärjää. Jukka syntyi vuonna 1956 Keski-Suomen Karstulan maaseudulle. Seitsenlapsisen perheen talossa oli 24 neliötä, eikä juoksevaa vettä. Jukan koulumatka koostui seitsemästä kilometristä korpitaivalta ja 18 kilometristä linja-autolla. Kun hän oli 11-vuotias, Karstulan Lions Club vuokrasi hänelle huoneen kirkonkylältä läheltä koulua, jossa hän asui yksin maanantaista perjantaihin.

”Se oli kovaa yrittämistä pienestä asti”, Jukka tiivistää. Jukan ollessa 16-vuotias perhe muutti Vihtiin, jossa hän kävi lukion. Ensimmäinen työpaikka oli rakennuksella timpurin hanttipoikana. Sen jälkeen hän oli pakettiauton kuljettajana pari vuotta.

”Kerran auto jäätyi Hangossa ja siellä ajattelin, että kai se on lähdettävä opiskelemaan ja lähdin markkinointi-instituuttiin.” Opiskelujen jälkeen Jukka päätyi töihin Karjaalle ruotsinkieliseen tehtaaseen, jossa eteni markkinointipäälliköksi. Siellä hän perusti betonikivi- ja graniittikivi -asennuslinjan.

”Parin vuoden jälkeen tuli yhtäkkiä sellainen hullu ajatus, että tätähän voisi tehdä vaikka omalla firmalla, joten perustimme Kiviexpertit.”

Henkilökohtainen suhde asiakkaisiin kantaa

Jukka kiittelee maanviljelijöitä rehellisyydestä ja ajattelee, että tulevaisuudessakin kotimaisuus ja perhe ovat heille tärkeitä arvoja. Hän on pahoillaan, että maanviljelijöiden kustannukset nousevat jatkuvasti, mutta maanviljelijöiden saama korvaus työstä pysyy matalana. ”En usko, että mitään ammattikuntaa on röykytetty niin paljon kuin heitä.”

”Meidän laaja jälleenmyyntiverkosto on perustunut siihen, että kävin kaikkien luona henkilökohtaisesti, enkä lähettänyt vain sähköpostia”, hän sanoo. Messuilla Jukka pääsee tapaamaan asiakkaita, joista monesta on tullut hänelle vuosien saatossa hyvä tuttu. Tosin välillä tuntemattomienkin kanssa saatetaan päätyä hyvinkin henkilökohtaiseen keskusteluun.

Myös suhteiden pito yhteistyökumppaneihin Venäjällä on tärkeä osa Jukan työtä. Vielä 90-luvun puolessa välissä hän osasi vain muutaman sanan venäjää, mutta veto esikoisen kanssa muutti tilanteen. He löivät vetoa, että Jukka kirjoittaisi kolmen vuoden päästä venäjästä laudatur-arvosanan ylioppilaskokeissa. Kun Jukka vihdoin kirjoitti venäjän, hänet palkittiin Suomen parhaasta aikuislukion venäjän kielen arvosanasta. Arvosana jäi kuitenkin pari pistettä vajaa laudaturista.

”Hävisin vedon, mutta venäjän kieli jäi. Venäjän kielen opettelu on ollut yksi tärkeimpiä päätöksiäni.”

Muhosen perheen päälle on tullut eläkeikä jo täyteen, mutta toistaiseksi hän ei ole siirtymässä sivuun työelämästä. ”Olen tyytyväinen, kun saan luotua hyvän suhteen asiakkaaseen. Se on elämässä muutenkin hemmetin tärkeää.”

Teksti: Elisa Grönholm
Kuva: Ville Hynynen